Puupajan tarina loppuu

Savitaipaleen kunta on myynyt vanhan kunnantalon. Siihen tulee toiseen päähän asunto, eikä puusepänverstasta voi paloturvallisuussyistä talossa enää pitää. Puupajan tarina päättyy siis tähän. Kaikki uudet ja entisöidyt huonekalut sekä puodin puiset käyttöesineet on nyt myynnissä puoleen hintaan. Myös koneet ja puuvarasto tulee pian myyntiin. Kiitos kaikille asiakkaille mukavista yhdestätoista vuodesta ja bloginseuraajille kuluneesta vuodesta! t. Saara

Sohvapöytiä

Tähän vanhaan pöytään oli vetäisty petsilakkaa päälle, niin ettei puun kuvioita näkynyt sen alta yhtään.

Sieltä löytyikin todella kaunista loimukoivua. Mikähän siinä on, että aina tulee saman sortin huonekaluja tehtäväksi useampia kerralla. On sohvapäivät, piironkiviikot ja nyt näitä pikkupöytiä.

Asiakkaalla oli jäänyt keittiöremontista tähteeksi tällainen 60x40 cm kivitason pala. Tein koivusta pöydän, johon kivi upotettiin.

 Toisesta pöydästä tuli 60x60 cm ja vähän vaaleamman pähkinän sävyinen. Runko ja kansi ovat samankokoiset, mutta pieni jyrsintä antaa kummasti näköä pöytään.

Tuhkauurnat

Omenapuun känkkyröistä tuli sitten tuhkauurna joka on kuvassa keskellä. Vasemmanpuoleinen uurna on tervaleppää ja oikealla oleva raitaa. Voisi kokeilla vielä minkälainen tulee katajasta.

ompelurasia

Ei Puupajalla ole talviunta nukuttu, vaikka edellisen viestini jälkeen on vuosikin vaihtunut.
Kyllä minä täällä joka päivä jotain olen tekevinäni.
Tällaisen pienen ompelurasian kanssa sai monta päivää kulumaan mukavasti. Laatikoiden kulmissa on kynte-liitokset ja kantokahvan taivutusta varten tein muotin.

Sitten tuli taas sellainen tunne, että pitää siivota nurkkia. Yhden pöydän alta löytyi kasa omenapuun känkkyröitä. Tai ei ne mitenkään piilossa olleet, vaan oikeastaan joka päivä jaloissa ja tiellä. Nyt jalostan niitä vähän sievempään muotoon ja katsotaan mitä niistä tulee...